Author Archives: Pete

  • -

Hernekeittoa ja teknologiaa

Ikääntyneiden kotona pärjääminen tulee usein mietittäväksi, kun terveydentilassa tapahtuu muutoksia. Liikkumisen ja muistin ongelmat ovat niitä keskeisiä, jotka havahduttavat siihen, että oma koti ei välttämättä ole enää turvallinen tai toimiva arkisten toimintojen kannalta. Teknologiasta voi tällöin olla apua, mutta se pitää suunnitella huolella, jotta oikea tarve ja oikeanlainen teknologinen ratkaisu kohtaavat toisensa.

 

Kotiin ja ikääntyneen omiin tapoihin tutustuminen on äärimmäisen tärkeää teknologisia ratkaisuja suunniteltaessa. Ei riitä, että mitataan pelkkiä liikkumiseen tarvittavien tilojen riittävyyttä, kuten oviaukkojen leveyttä. Ei riitä, että mietitään vuoteesta nouseminen ja vessaan meneminen, ikääntynyt ei halua olla vuoteen ja vessan vanki. Tuleehan televisiosta vaikkapa lemmen viemää, jota pitää päästä katsomaan. On siis nähtävä ikääntynyt kokonaisvaltaisesti oman arkensa parhaana asiantuntijana.

 

Pelkkä teknologia ei myy, ellei ikääntynyt osaa sitä miettiä oman arkensa arkisissa tilanteissa hyödylliseksi. Tämä on yksi syy, miksi kehitimme yrityksen palveluihin kotiapupalvelun. Myymme aikaa toimia ikääntyneiden arjessa apuna, jolloin meille muodostuu hyvä kuva kotona pärjäämisestä ja siitä millaiset teknologiset ratkaisut auttaisivat ehkä pärjäämään siellä pidempään. Kun näitä siinä arjen puuhien yhteydessä yhdessä mietitään, on ikääntyneen helpompi ymmärtää teknologisten ratkaisujen tarve ja innostua jopa niitä hankkimaan.

 

Meille kotiapupalvelu on myös erittäin mielekäs tapa toimia asiakkaiden kanssa. Kerron teille tarinaa tältä kesältä erään asiakkaan parissa, jotta ymmärrätte miten hernekeitto ja teknologia ovat itseasiassa yhtä arkisia asioita, mutta molemmat tuiki tarpeellisia. Tervetuloa matkaani mukaan.

 

Asiakas istuu pyörätuolissa ja odottaa jo oviaukossa, kun kurvaan auton etupihalle. Tervehdimme ja totean, että työnjohtaja on paikalla, mitäs tänään tehtäisiin. Toki tiedän, että koti on tarkoitus siivota ja jos aikaa jää voisimme tehdä pienen kävelylenkin pihalla. Asiakas haluaa tällä kertaa, että siivoaisin nopeasti, pölyt voi kuulemma jättää odottamaan aikaa parempaa, sillä nyt pitäisi käydä ostoksilla. Naureskelemme, että ostohousut on jalassa, joten ei muuta kuin tuumasta toimeen. Imuri laulamaan, moppi heilumaan, vessan siivous ja pöytäpinnat puhtaaksi. Yksiössä tähän menee noin tunti aikaa. Meille jää kokonainen tunti aikaa humputella kaupoilla.

 

Pyörätuoli liikkeelle ja menoksi. Asiakas haluaisi ostaa muovipurkkeja, johon voisi joskus laittaa vaikka hernekeittoa. Torilla sitä myytäisiin, mutta sinne ei toripäivänä pääse menemään. Salainen toive on saada hernekeittoa kotiin toimitettuna, kaupan purkkihernekeitto ei aja samaa asiaa. Samalla reissulla tulee ostettua paistinpannu ja lasta. Kotihoito on huomautellut vanhan pannun huonosta kunnosta. Asiakas huokailee, että jos joskus kotihoito ehtisi paistaa lettuja. Vielä takaisin tullessa nappaamme leipomosta tuoreen voisilmäpullan päiväkahville. Asiakkaan kotona lataan kahvinkeittimen valmiiksi ja heiluttelen tulevani pian taas uudestaan. 

 

Seuraavan kerran ennen asiakkaalle lähtemistäni käytän pari minuuttia aikaa lettutaikinan tekoon. Otan taikinaa mukaani sopivasti yhden ihmisen lettuihin. Hurautan pihaan ja taas minua odotetaan jo ovella. Viime kerran ostosreissusta riittää keskusteltavaa, koska se oli tuottanut iloa koko viikoksi. Vaikkakaan kotihoito ei lettuja ollut ehtinyt tekemään. En kertonut mitään yllätyksestäni joka autossani kylmälaukussa odotti. Koti siivottiin, pölyjä myöden. Ja siivouksen päälle kipaisin autoon ja oli aika yllättää asiakas. Lettukestithän siitä päivästä muodostui. Silmissä kiilsi onnen kyyneleet, sillä letut maistuivat mansikkahillon kanssa juuri niin hyvältä kun oli haaveillutkin. Viimeksi kun lettuja oli saanut vuosia sitten. Lettujen ohella meille jäi aikaa tutkia asiakkaan puhelinta, josta oli vaikea kuulla mitä soittaja sanoi. Saimme toimimaan, joten teknologinen apu ja letut mahtuivat samaan kotikäyntiin helposti.

 

Kun taas seuraavan kerran kurvasin pihaan autolla, odotti asiakas minua jo portailla. Ensitöikseen ilmoitti, että pitäisi tulla keittiöön katsomaan yllätystä. Ja siellähän odotti kaksi pussia lettutaikina-aineksia, josko niitä lettuja ehtisi paistamaan lisää. Tokihan se onnistuu, mutta minullakin oli yllätys. Hain autosta edellisiltana likoon laittamani herneet ja paikallisesta lihakaupasta ostamani hernekeittoon sopivat lihat. Löytyipä kassistani vielä sipulia, meiramia ja suolaakin. Voi sitä iloista hymyä ja päivittelyä minkä tämä yllätys sai aikaan. Saisi kotona keitettyä hernekeittoa ja jälkiruuaksi lettuja.

 

Keitto kiehumaan, imuri laulamaan, koti siistiksi, keitto valmiiksi. Kaiken tämän ohella keskustelimme taas puhelimesta ja sen uusimisesta. Millainen malli pitäisi olla, kun toinen käsi ei toimi. Millaisen puhelimen saisi parhaiten laitettua lataukseen, mitä toimintoja siinä pitäisi olla. Ja toisaalta keskustelimme siitä, että siirtyminen pyörätuolista nojatuoliin ei onnistu millään, koska ei saa mitenkään tukikahvoja lähelle. Vaan onhan olemassa teknologisia ratkaisuja muitakin. Mitäpä jos tuki olisikin erilainen ja päiväunet voisi ottaa nojatuolissa. Päivät pyörätuolin vankina voisivat saada vaihtelua pelkästään siitä, että pääsisi välillä vaihtamaan istuinta.

 

Syötyään kaksi lautasellista hernekeittoa ja kaksi isoa lettua asiakas tuumaa, että tässä kodissa menee tänään nukkumaan onnellinen mies. Siitä kodista lähti kotiin myös onnellinen yrittäjä, sillä asiakastyytyväisyys oli käsin kosketeltavissa. Näin sitä huomaa, että teknologia ja hernekeitto, molemmat ovat yhtä tärkeitä. Yhtä paljon arkeen ja asiakkaan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, kunhan ne lähtevät omista toiveista ja tarpeista.

 

Ensi viikolla mukanani on uusi puhelin ja siirtyminen tuoliinkin on jo ratkaistu. Muuten en tiedä mitä ensi viikon käyntini tuo tullessaan, sillä asiakas on se työnjohtaja. Ei voi tietää mitä yllätyksiä nyt odottaa.

 

Facebookgoogle_plusFacebookgoogle_plus

  • -

Kiitos ei oo kirosana

 

Olet varmaan jo tänään ehtinyt ottamaan kännykkäsi monta kertaa käteesi. Vilkaissut montako peukutusta, sydäntä, tägäystä ja hästäkkiä olet kerännyt eri sosiaalisen median kanaville. Vastasit ehkä mese, whatsapp ja snapchat viesteihin. Osoitekirjaa vilkaistessasi huomasit, että sinulla on ehkä kymmeniä ellei satoja numeroita, joihin soittaa tai viestitellä. Tuumit, että ketähän nämä kaikki ovat. Yritit ehkä muistella milloin viimeksi oikeasti soitit puhelun ja kenelle. Yli puolet osoitekirjasi yhteystiedoista on sellaisia, että et ole soittanut niihin numeroihin välttämättä moneen vuoteen.

 

Olet ehkä puhelimesi orja. Vahtaat sitä jatkuvasti, ettei vain uusimmat sote-uutiset, ilmastokokouksen käänteet tai alkavan viikon sää mene ohi loputtoman tiedonjanosi. Alat jopa väsyä kaikkeen informaatiotulvaan ja yhteydenottoihin. Jätät ehkä vastaamatta kaikkiin tulleisiin puheluihin, koska et ole koko ajan puhelimesi vierellä, väsynyt kun olet. Et soita takaisin, sillä jos jollakin on asiaa soittaa tietenkin uudelleen odottaakseen aikaa, jolloin jaksat vastata puhelimeesi.

 

Tunnistitko itsesi? Teknologian suurkuluttaja. Älä kuitenkaan nolostu, sillä mahdollisesti juuri sinä käytit teknologiaa myös hyödyllisesti aikaisemmin. Mahdollisesti juuri sinä poikkesit verkkokaupassamme ostoksilla. Siitä nöyrääkin nöyrempi kiitos.

 

Nimittäin samaan aikaan toisaalla oli mies, joka todennäköisesti myös tuijotti kännykkäänsä. Hänellä oli ongelma vanhan kännykkänsä kanssa. Se nimittäin kuumeni niin, ettei sitä voinut käyttää. Ja silloin sinä riensit apuun. Ojensit auttavan kätesi ja nyt tällä miehellä on uusi seniorikännykkä.

 

Meidän aikanamme myös ikääntyneet ihmiset ovat uudenlaisten kulutustottumusten edessä. Ennen vanhaan, eivät lankapuhelimet juuri kuumenneet, niistä ei mennyt akku ja kerran kun sen hankki, se toimi vuodesta toiseen. Nykyisin uuden puhelimen osto tulee eteen toimintakyvyn ehkä muuttuessa tai puhelimen rikkoutuessa. Näihin kustannuksiin ikääntyneillä ei aina ole mahdollisuuksia, vaikka edullisimmillaan uudet seniorikännykät eivät montaa kymppiä maksa. Kun pitää valita ruuan, lääkkeiden, hoidon ja kännykän välillä, on tehtävä priorisointia.

 

Viime tiistaina luovutimme verkkokaupan asiakkaiden lahjoittaman seniorikännykän uudelle omistajalleen. Laitoimme puhelimen toimintakuntoon ja harjoittelimme yhdessä sen käyttöä. Asensimme laturin paikkaan, johon puhelin on helposti laitettavissa. Teimme testisoiton. Puhelinluettelon kahdeksan yhteystiedon joukosta valitsimme kotihoidon numeron. Itkuhan siinä tuli, oli niin onnellinen hetki päästä kertomaan, että nyt on uusi kännykkä joka toimii. Onnellisuus oli siinä hetkessä käsin kosketeltavissa.

 

Niin, että kiitos ei oo kirosana. Kiitos on onnen kyynel silmänurkassa, aurinkoinen hymy kasvoilla ja ääneen lausuttuja kiitollisuuden sanoja. Kiitos on yksinäisen ihmisen mahdollisuus olla yhteydessä ulkomaailmaan. Tai mikä parasta ulkomaailman mahdollisuuden olla yhteydessä yksinäiseen ihmiseen.

 

Löytyisikö sinun osoitekirjastasi yksinäinen ihminen, joka odottaa soittoasi?

 

Facebookgoogle_plusFacebookgoogle_plus

  • -

Hyväntekeväisyyttä, mutta kenen hyväksi?

Hyväntekeväisyys voidaan määritellä toisen auttamiseksi ilman, että siihen liittyy oman edun tavoittelua. Tuntuu, että tänä päivänä hyväntekeväisyys on kuitenkin enemmän oman statuksen nostamista, kuin pyyteetöntä auttamista. Vähintäänkin tulee saada pinssi rintaan, jos on lahjoittanut muutaman euron nälkäpäiväkeräykseen. Tai ainakin voi liittää sosiaalisessa mediassa profiiliinsa syöpäjärjestöjen erilaisia merkkejä, jotta kaikki huomaavat suuren hyväntekijän. Jotenkin sitä on kyynistynyt tähän hyväntekeväisyyteen ja on alkanut myös kyseenalaistaa sitä.

 

Vierailin Nepalissa viime syksynä. Nepalissa oli suuri maanjäristys vuonna 2015, jonka myötä suuret hyväntekeväisyysjärjestöt käynnistivät koneistonsa suurieleisesti ja muistan itsekin laittaneeni kauppareissulla muutaman euron tähän liittyvään keräykseen. Me täällä pimeässä pohjolassa uskomme ja luotamme avun perille menoon, tai ainakin itse olen niin kovin luottanut.

 

Nepalin pääkaupungissa Kathmandussa vierailin eräässä hoitokodissa, jossa asui niin vanhuksia kuin orpoja lapsia. Tässä hoitokodissa oli kattoterassi, jonne kiipesimme ihailemaan auringonlaskua ja näkymää Mount Everestille. Kaupungin kattojen yllä tein havainnon, että osa keskustan taloista oli suuria, hienoine puutarhoineen ja lukittuine pihoineen. Kun taas suurin osa taloista oli pieniä, osittain remontin tarpeessa olevia ja pihamaata ei juuri ollut. Kyselin näiden suurten talojen omistajista. Ne kaikki kuuluivat isoille hyväntekeväisyysjärjestöille kuten Unicefille, Punaiselle Ristille, World Visionille. Samalla tuli puheeksi avustukset maanjäristyksen aikaan. Paikalliset kertoivat, että vaikeimmille maanjäristysalueille ei oikein ole vieläkään saatu apua. Välittömästi järistyksen jälkeen apua jaettiin helppokulkuisille paikoille ja vaikeisiin olosuhteisiin eivät avustusjärjestöt lähteneet riisisäkkejä ja vettä toimittamaan. Tästä samasta aiheesta tuli muuten juuri myös Pirkka-Pekka Peteliuksen toimittama dokumentti televisiossa.

 

Paikallinen oppaamme kertoi, että hänenkin sukulaisensa pienemmistä kylistä oli ilmoitellut sukulaisille, että tulkaa nyt ihmeessä syömään, koska ruokaa on niin paljon. Heille oli toimitettu kahdeksan erilaista suurta ruoka-avustusta, vaikka olivat kertoneet selvinneensä todella pienin vahingoin. Selitys avustusjärjestöillä oli, että jaetaan nyt pois nämä, kun on tullut luvattua. Ilman apua jäivät siis ne, jotka olivat alueilla, joihin ei suurilla maastureilla pystynyt ajamaan tuhon jälkeen.

 

Tämän jälkeen kiinnitin huomiota autoihin kaduilla. Toden totta, kaikissa hienoimmissa autoissa oli avustusjärjestön tarrat kyljessä. Muut autot kaduilla olivat pääsääntöisesti siinä kunnossa, että meillä ne olisivat jo hajottamolla. Reilu kuukautta myöhemmin sama havainto Tansanian Moshissa ja melkein vastaava kertomus. Paikallisilla ei ollut mitään uskoa siihen, että suuret avustusjärjestöt auttaisivat hädän tullen. Tiesittekö muuten, että UFF laatikkoon laittamanne vaatteet kaupataan kahteen kertaan ennen kuin niitä oikeasti tarvitseva hädässä oleva ihminen ne saa päällensä? Ensin konteissa saapuvista vaatteista tukkurit ostavat itselleen myytävät ja myyvät ne taas pienemmille kauppiaille. Sitten nämä pienemmät kauppiaat myyvät niitä hädässä oleville ihmisille. Siis myyvät! Ja kyllä, lapsi voi käyttää sukat niin, että varpaat ja kantapää on paljas, mutta sukan varsi ja jalan keskellä on vielä pieni suoja. Uusiin ei ole helposti varaa.

 

Niin, että kyseenalaistanko minä hyväntekeväisyyttä. Yksinkertaisesti kyllä, koska samaan aikaan meillä täällä kotimaassa on ikääntyviä ja pitkäaikaissairaita, jotka näkevät nälkää kun rahat menevät lääkkeisiin tai kotihoitoon. Juuri tänään uutisoitiin, miten pikavippien ottajissa on paljon ikääntyneitä, koska muuten ei ole varaa syödä lääkkeiden ostamisen jälkeen. Meillä ikääntyneet vanhukset toimivat toinen toisensa omaishoitajina ja pihistävät aivan kaikesta selviytyäkseen. Uskokaa tai älkää, mutta palovaroitin, jonka hinta on muutama euro voi olla ikääntyneelle liian kallis investointi. Puhumattakaan siitä, että hänellä olisi varaa ostaa kotiinsa siivousapua tai asiointipalvelua. Monen ikääntyneen kotona pärjäämistä pystyttäisiin auttamaan ja tekemään siitä turvallisempaa pienillä teoilla. Ja hei, kotona pärjääminen tuo meille aina kaikille säästöä sillä kalliiden laitospaikkojen tarve voidaan saada lykättyä muutamalla vuodella. Samoin kodin turvallisuuteen panostaminen voi tuoda meille kaikille säästöjä, kun sairaanhoidon kuluja saadaan säästettyä. Mutta vielä näihin pieniin ihmeisiin tarvitaan hyväntekeväisyyttä.

 

Niin, että oliko minusta tullut kyyninen. No ei, jos hyväntekeväisyys menee perille tarpeessa olevalle. Mietimme tätä pitkään yrityksemme toiminnan yhteydessä. Meillä on ollut koko ajan ajatuksena, että yritystoiminnan ei tarvitse tuottaa suuria summia. Kulujen kattaminen ja pieni palkka riittää. Enemmän tässä yrityksessä on ajatuksena lähimmäisen auttaminen. Meillä on jo kaikki, mitä me tarvitsemme ja liikaakin jos tavarapaljoutta kodissaan katselee. Yrityksemme alkumetreillä törmäsimme usein siihen, että ikääntyneissä on osa niin köyhiä, että arki on pelkkää kamppailua ja siinä kodin varustamisesta turvallisemmaksi on mahdotonta edes puhua. Eikä silloin puhtauskaan ole puoli ruokaa, jos pitää valita ruuan ja siivouksen välillä. Koska omasta kukkarosta ei rajattomasti riitä apua näille ikääntyneille, perustimme verkkokaupan.

 

Verkkokaupan ideana on hyväntekeväisyys. Olemme luvanneet tiliöidä ostosten loppusummasta kaksi prosenttia hyväntekeväisyyteen. Kaksi prosenttia voi tuntua pieneltä, mutta kun se lasketaan ostosten loppusummasta, johon kuuluu myös arvonlisävero, muodostuu se melko suureksi. Varsinkin kun katteet nykyisin ovat todella pieniä. Tietenkin ruusunpunaisin silmälasein ajattelimme, että nyt iskee suomalaisiin halu auttaa oman maan kansalaisia. Ja eihän se mennyt kuin Strömssössä, kuten sanotaan. Kauppa on käynyt melko hitaanlaisesti. Toki olemme yhden seniorikännykän saaneet lahjoitettua jo vähävaraiselle ikäihmiselle, mutta paljon enemmälle olisi tarvetta.

 

Mietin vielä, että onko minusta tullut kyyninen. Jotenkin kun lukee ihmisten kaunopuheita sosiaalisessa mediassa, ja sitten todellisuutta voin todeta että kyynisyys nostaa päätään. Tai ei ehkä kyynisyys. Surullisuus. Huoli. Murheellisuus. Hyväntekeväisyys, joka kerrotaan kohdistuvan oman maamme vähävaraisiin ikääntyneisiin ja pitkäaikaissairaisiin ei ole mediaseksikästä. Kun sosiaalisen median fiidejä seuraa, tuntuu että Espanjan katukoirat ovat köyhiä ikääntyneitämme arvokkaampia. Espanjasta tuotava katukoira ansaitsee 400 euron lennot Suomeen, mutta muistihäiriöistä kärsivä vähävarainen ikääntynyt ei ansaitse muutaman kympin liesivahtia tai palovaroitinta. Nämä ovat vain esimerkkejä, mutta niitä löytyisi paljon lisää.

 

Oletko sinä alkanut kyseenalaistaa hyväntekeväisyyttä tai kyynistyä siihen? Jos mielessäsi pyörii parempia ehdotuksia kuin verkkokaupan katteesta hyväntekeväisyyteen luovuttaminen, jotta voisimme auttaa köyhimpiä ikääntyneitä, kerro meille. Jos taas mielestäsi ideamme on kannatettava, kipaise ostoksille. Pienistä puroista kasvaa suuri apu, kun yhä useampi tarttuu mahdollisuuteen. Huomioi, että meillä verkkokaupan taustalla on oikea ihminen, ei robotti. Jos sinulla on kysyttävää tuotteesta tai tuotteen hinnasta, soita meille. Ainakin isompien ostosten kohdalla, kannattaa kysyä alennusta. Mietitään yhdessä sinulle sopivia ratkaisuja ja autetaan lähimmäisiämme.

 

Tilaa uusin blogimme alla olevalla kaavakkeella. Valitse toiminnoksi “tilaa uutiskirje”, syötä sähköpostiosoitteesi ja paina painiketta “tilaa”. Pystyt myös perumaan uutiskirjeen tilauksen samalla lomakkeella valitsemalla toiminnon “lopeta tilaus”.

 

Facebookgoogle_plusFacebookgoogle_plus

  • -

Huijausta koko teknologia?

 

Lähimmäisen auttaminen ei usein vaadi suuria tekoja, vain taitoa kuunnella ja ohjata, neuvoa ja opastaa, kuunnella ja rohkaista. Taitoa olla erityisen rehellinen ja avulias. Siinä konsepti, jolla me toimimme. Mutta kantaako tämä yritystä eteenpäin?

 

Tähän väliin kerromme teille pienen tarinan:

Olipa kerran mies, jolla oli muistisairaudesta kärsivä äiti. Mies oli huolissaan, sillä iltaisin kotihoidon viimeisen käynnin jälkeen äiti oli useamman kerran lähtenyt kerrostalonsa kotiovesta ulos ja harhaillut rappukäytävässä tai jopa ulkona löytämättä takaisin sisälle.

Huolestunut mies luki sanomalehdestä uudesta hälytyspalvelusta, joka toimisi juuri tällaisissa tilanteissa. Mies otti yhteyttä yritykseen ja tilasi hälytyspaketin äidilleen. Paketin noin 200 euron alkuhintaan kuului hälyttimet, jotka kytkettiin äidin kotioveen. Hälyttimet ajastettiin lähettämään hälytys illalla kotihoidon viimeisen käynnin jälkeen. Näppärää tämä nykyteknologia. Mies huokaisi helpotuksesta.

Tuli ilta, ja ensimmäinen hälytys. Miehen puhelin soi. Yrityksestä soitettiin, että hälytys on tullut ja äitinne on lähtenyt ulos ovesta. Kiitos ja kuulemiin. Tuli lasku noin 50 euroa.

Mies tutki tarkemmin tekemäänsä sopimusta. Kyllä, olipa näppärä yrittäjä. Hälytys meni suoraan yritykseen, josta normaali puhelinsoitto nimetylle omaiselle ja tämä palvelu oli tässä. Yhdestä puhelinsoitosta tuo kertamaksu 50 euroa. Kukaan yrityksestä ei siis lähtenyt karkumatkalle lähteneen dementoituneen ihmisen perään. Palveluun kuului vain tuo viestin välittäminen hälytyksestä. Poika itse lähti sitten kotoaan etsimään äitinsä ja saattelemaan hänet takaisin omaan kotiinsa.

Kun äiti lähti useita kertoja viikossa, jopa useita kertoja illalla ulos asunnostaan, voitte miettiä tarinan päähenkilön saamia laskuja.

 

Surullista, mutta tämä tarina oli tosi. Todellisuutta, minkä hyväuskoinen suomalainen vähän teknologiaa tunteva saattaa kohdata. Tämä tarina tapahtui erään keskikokoisen kaupungin alueella. Kaikkien toimijoiden sijaitessa melko lähellä toinen toisiaan.

 

Onneksi tuo mies kertoi tämän meille, aloittaen kertomuksensa että teknologia on suurin huijaus mitä on olemassa. Kuuntelimme tarinan ja halusimme auttaa asiassa. Palvelusopimus tuon rahastusta harjoittavan yrityksen kanssa saatiin purettua. Äidin oveen asennettiin huokeammat, mutta toimivat hälyttimet, joista hälytys meni suoraan pojan puhelimeen. Ilmaan minkäänlaista hälytysmaksua.

 

Yrittäjinä tämä ei ole meille mikään kultakaivos, mutta uskomme että pienistä puroista koottuna saamme normaalin elannon tästä yrityksestä jonakin päivänä. Ja uskomme, että toimimalla rehellisesti ja avuliaasti teknologia saavuttaa sen maineen ja arvon ihmisten silmissä, minkä se on ansainnut. Sillä toimiva teknologia auttaa, mutta ei varasta silti isännän paikkaa talossa.

 

Tilaa uusin blogimme alla olevalla kaavakkeella. Valitse toiminnoksi “tilaa uutiskirje”, syötä sähköpostiosoitteesi ja paina painiketta “tilaa”. Pystyt myös perumaan uutiskirjeen tilauksen samalla lomakkeella valitsemalla toiminnon “lopeta tilaus”.

 

Facebookgoogle_plusFacebookgoogle_plus

  • -

Mitenkäs siellä kotona pärjäillään?

 

Suomi on monilla mittareilla mitattuna hyvinvointivaltioiden eliittiä, mutta jostakin syystä me johdamme tapaturmatilastoissa, eikä tässä vielä kaikki: Etenkin kotona tapahtuvat tapaturmat ovat erittäin yleisiä, joten ei siis turhaan sanota, että koti on ihmiselle vaarallisin paikka. Osa vaarallisuudesta johtuu ehkä siitä, että oman kodin vaarojen paikoille ehkä sokeutuu ajansaatossa.

 

Taannoin luin artikkelin, jossa haastateltiin Suomen punaisen ristin edustajaa Kristiina Myllyrinnettä, joka totesi olevansa kotitapaturmien kohdalla erityisen huolissaan ikääntyvästä väestöstämme. Yksin asuvat vanhukset ovat erityisessä vaarassa kotitapaturmille, varsinkin jos toimintakyvyssä alkaa olla rajoitteita.

 

Osallistuimme viime syksynä Hyvä Ikä – messuille Tampereella ja kohtasimme parin päivän aikana mittavan joukon ikääntyneitä ihmisiä. Aloitimme keskustelun kysymällä: ”Oletko huolissasi omasta tai läheisesi kotona pärjäämisestä?”  Arviolta kolme neljäsosaa vastaajista kertoi itse pärjäävänsä, mutta tietävänsä kyllä naapureita, sukulaisia tai tuttavia, joiden kotona pärjäämisestä he olivat erityisen huolissaan. Pieni osa vastasi rohkeasti, että kyllä he ovat miettineet miten pärjäävät itse, kun ikää tulee. Mielestämme yllättävintä oli, että yksinäiset miehet olivat useammin huolissaan omasta pärjäämisestään kuin naiset. Mietimme, että onko helpompi nähdä naapurin kodissa vaaranpaikat kuin omassa? Vai kuuluuko se suomalaiseen mentaliteettiin, että ei myönnetä olevansa huolissaan omasta pärjäämisestä. Naapurista sen sijaan on hyvä aloittaa, ja jos naapuri saa apua, niin ehkä sitä sitten itsekin voisi miettiä avun pyytämistä.

 

Yrityksemme yhtenä palveluna on kodin turvallisuus- ja esteettömyyskartoitus, jonka yhteydessä kerromme myös teknologisten ratkaisujen tarjoamista eduista ja hyödyistä kotona asumisen apuna. Esittelimme tätä palvelua taannoin myös eräässä suuressa kaupungissa eteläsuomessa. Kaupungin vanhuspalveluista vastaava kertoi, että hekin tekevät ilmaiseksi tällaisia kartoituksia ihmisten koteihin. Aikamme keskusteltuamme ja esiteltyämme mitä meidän kartoitukseen kuuluu, huomasimme tämän palveluvastaavan menevän hieman sanattomaksi ja vaivaantuneeksi. Keskustelussa kävi ilmi, että toden totta he käyvät ikääntyneiden kotona, mutta kartoitus on hyvin pintapuolinen ja käsittää vain esimerkiksi tukikahvojen miettimisen asunnossa oikeisiin kohtiin. Mikäpä siinä, tukikahvat ja muut perinteiset apuvälineet ovat myös tärkeä osa asumis turvallisuutta ja ne kuuluvat myös meidän “työkalupakkiimme”. Kokonaisuuden kannalta olisi varmaan myös kaupunkien ja kuntien syytä ottaa tällaisiin kartoituksiin erikoistuneet yrittäjät vakavasti ja miettiä, saisiko kotitapaturmien ehkäisyllä ja kodin teknologisilla ratkaisuilla säästöjä jopa aikaan.

 

Mitä me sitten teemme, kun tulemme kotiin miettimään esteettömyyttä ja turvallisuutta? Ensinnäkin siihen sovitaan rauhallinen aika, jolloin myös mahdollisesti omaiset pääsisivät paikalle. On ensisijaisen tärkeää kuulla sekä omaisten että asiakkaan mielipiteet ja ajatukset kotona pärjäämisestä, sillä usein ne ovat jonkin verran erilaisia.

 

Kodin turvallisuuden arvioiminen aloitetaan jo pihalta. Pihalla olevat kulkuyhteydet roskakatokselle, autotalliin tai – katokselle, postilaatikolle kiinnostavat meitä. Portaat, kaiteet, kynnykset, valaistukset eri vuoden aikoihin, koska esimerkiksi talvisin pihavalojen automatisointi ja riittävä valoteho ovat tärkeitä turvallisuustekijöitä. Talon numero, näkyykö myös pimeällä?

 

Sisään tullessa, kynnykset, matot, penkit, valaistukset, kaiteet, portaat jne. Kun ihminen kulkee ehkä vuosia samoja reittejä, ei sitä ehkä huomaa miten aina alitajuisesti väistää jotakin vaaran paikkaa. Mutta se ei tarvitse kuin yhden kerran unohduksen, kun tuo vaaranpaikka koituu kohtalokkaaksi.

 

Kartoitamme mitä päivittäisiä toimintoja ikääntynyt ihminen tekee itse ja onko niissä ollut jo vaaratilanteita. Kaatumisia? Tulipalo riskejä tai jopa oikein tulipaloja? Katoamisia? Ongelmia ruokailun, lääkkeenottamisen tai hygienian hoidon suhteen? Turvattomuuden tunnetta? Sosiaalinen elämä, onko sitä ja minkälaista? Mitä tieto- ja viestintäteknisiä laitteita ikääntyneellä ja hänen omaisellaan on jo käytössä? Osataanko niitä käyttää? Näitä pohjatietoja tarvitaan, jotta ihmisen kotona asuminen ja siihen liittyvät tekijät voidaan kartoittaa kunnolla ja kokonaisvaltaisesti.

 

Sen jälkeen jokainen kodin huone käydään läpi. Tarkastetaan valaistuksen riittävyys valaistusteho mittauksilla. Mitataan kulkuväylien leveys ja niiden riittävyys. Tarkastetaan sähkölaitteiden turvallisuus. Mitataan istumaan nousu korkeuksia ja mahdollisia tukikahvojen paikkoja. Mietitään paloturvallisuus riskit ja tarkastetaan palo- sekä häkävaroittimet. Mietitään valaistuksen riittävyys ja toimivuus esimerkiksi yöaikaan. Millainen valaistus tarvitaan kun luetaan lehteä? Entä, kun katsotaan TV:tä? 

 

Materiaalien valinta koteihin on todella tärkeää. Liukkaat pinnat, helposti ryppyyn menevät matot yms. muodostavat liukastumis- ja kompastumisriskin jo nuoremmallekin ihmiselle. Tasapainon ja ketteryyden huononnuttua tilanne ei ainakaan parannu. Liukastumis- ja kaatumisriskit on tämän vuoksi selvitettävä huolella. Miten esimerkiksi asukas pääsee takapihalle tai parvekkeelle eri vuoden aikoina turvallisesti. Entä onko kylpytilassa turvallista niin liukastumisriskin kuin sähköturvallisuudenkin puolesta.

 

Ovien lukitus ja niiden helppo aukaiseminen on tärkeää miettiä. Asettaako esimerkiksi muistisairaus erityisiä haasteita ovien aukaisemiseen tai lukitsemiseen. Tai onko esimerkiksi käsissä oleva reuma niin paha, että pakastimen avaamiseen tarvitaan apua. Aukeavatko ovet järkevään suuntaan, jos käytetään apuvälineitä?

 

Näiden kaikkien lisäksi nykypäivänä kodissa on syytä tutustua huolella myös asiakkaan tieto- ja viestintätekniseen turvallisuuteen. Meillä on ikääntyneitä, joille elektroniikkakauppias on myynyt kalleimman lippulaivan älykännykköjen saralta ja ikääntyneellä ei ole mitään käsitystä sen turvallisesta käytöstä. Samoin tietokoneiden ja muiden älylaitteiden kuten tablettien tietoturvallisuusriskit on huomioitava. Nämä eivät varsinaisesti liity niinkään kotitapaturmiin, mutta kyllä siinä melkoinen tapaturma käy, jos ikääntyneen ihmisen tilinumerot päätyvät rikollisiin käsiin  ja rahat häviävät pankista. Ehkä riittävä opastus, ohjaus ja varovaisuus ovat tässä kohtaa tarpeen. Etenkin kun lähestulkoon kaikki on jo tai tulee pian olemaan verkossa: Kantatietokanta, verotus, Kela, sekä muukin asioiden hoitaminen.

 

Niin ja jos se uusi tabletti siellä on, niin onko varmistettu miten ikääntynyt sitä osaa käyttää? Onnistuuko hän soittamaan videopuhelut lapsille? Entä mahjong tai pasianssi tms. ajanvietepelit? Vai olisiko Areenassa mielenkiintoista ajanvietettä yksinäisiin päiviin? Mitenkä, onko puhelimeen laitettu ICE – numero tai 112 – sovellus?

 

Kaikkeen tähän esteettömyys- ja turvakartoitukseen olemme kehittäneet 13 – sivuisen strukturoidun kaavakkeen, jotta mitään ei unohdu käydä läpi kartoitusta tehdessä. Asiakkaan ja omaisen aikaa kuluu noin 1-2 tuntia, riippuen asunnon koosta ja yksilöllisestä tarpeesta. Palvelu ei ole hinnalla pilattu, sillä veloitamme siitä vain 40 euroa. Käynnin jälkeen me lähetämme tuon edellä mainitun pienen laskun käynnistämme sekä kirjallisen raportin ehdotetuista kodin esteettömyyden- ja turvallisuuden parantamisen kohteista. Asiakkaamme ei sitoudu ostamaan mitään, mutta hänen halutessaan me kilpailutamme, hankimme, asennamme ja huollamme tarvittavat kodin esteettömyyttä ja turvallisuutta lisäävät tuotteet ja laitteet.

 

Nyt kysyisinkin sinulta, että olisiko syytä oikeasti olla huolissaan omasta tai läheisen kotona pärjäämisestä, eikä odottaa naapurin huolestumista? Vahinko kun ei tule kello kaulassa, ja siihen auttaa vain riittävä ennakointi. Samalla saa aikaa kodin turvalliseen kuntoon laittamiseen, sillä mahdolliset muutosratkaisut voi tehdä pienemmissä osissa, jolloin taloudellinen satsaus kerralla ei ole niin suuri. Tässäpä muuten hyvä lahjaidea ikääntyneelle tai pitkäaikaissairaalle!

 

Tilaa uusin blogimme alla olevalla kaavakkeella. Valitse toiminnoksi “tilaa uutiskirje”, syötä sähköpostiosoitteesi ja paina painiketta “tilaa”. Pystyt myös perumaan uutiskirjeen tilauksen samalla lomakkeella valitsemalla toiminnon “lopeta tilaus”.

 

 

Facebookgoogle_plusFacebookgoogle_plus

  • -

Mistä moinen idea?

 

Tervetuloa lukemaan Pärjäätkö Kotonas Oy:n blogia. Yrityksemme toiminta alkoi kesällä 2016, mutta idea toiminnan sisällöstä kehittyi jo paljon aiemmin. Idea ikääntyneiden ja pitkäaikaissairaiden kotona pärjäämisen tukemisesta lähti liikkeelle teistä, hyvät kanssa kulkijat. Kun kuuntelee tarkalla korvalla ihmisten murheita ja huolia, voi niihin löytyä ratkaisuja yllättäviltäkin tahoilta. Elämä kun on usein pienten oivallusten tekemistä ja niiden kehittämistä.

 

Olet varmaan kuullut monesti nykypäivänä sanat digiloikka, teknologia, sovellus, paikannus, hälytysjärjestelmä, kirjautuminen, tekoäly, robotiikka, automaatio, megabitti, terveysteknologia, hyvinvointiteknologia, turvateknologia, RAM-muisti, kokonaismuisti, some, mobiilitoiminto ja näitähän on vaikka kuinka pitkä lista. Sanoja, joita vilisee erilaisissa laitemainoksissa, artikkeleissa, ja uutisissa. Sanoja, joita on vaikea ymmärtää, ellei niihin ole perehtynyt kunnolla.

 

Meille heräsi aidosti huoli siitä, että ikääntyvälle väestölle kaupataan tuotteita, joiden käytöstä ja käyttötarpeesta ei ole ostajallaan mitään tietoa. Tällöin ikääntynyt ostaja tulee helposti huijatuksi, ja rehellisin keinoin, sillä myyjä on varmasti luetellut nuo kaikki vaikeat sanat ja vastuu niiden ymmärtämisestä on ostajalla. Mitenkäs se vanhan kansan sanonta menikään: ”Se ei ole hullu joka pyytää, vaan se joka maksaa.”

 

Näimme, että tällaiselle palveluyritykselle on tilausta, sillä väestö ikääntyy, kotona pitäisi pystyä asumaan nykyistä pidempään ja maailma muuttuu. Tiedostamme toki, että mikään kotiin asennettava teknologinen ratkaisu ei korvaa ihmistä, ihmiskontaktia, ihmisen tuomaa läheisyyttä ja lämpöä, mutta teknologia on valjastettavissa hyväksi rengiksi. Renkinä toimiessaan teknologiset ratkaisut vapauttavat hoitamiseen käytettävää aikaa. Käytettävissä olevat resurssit voidaan kohdentaa paremmin ja hyödyllisemmin kaikille tarvitsijoille. Tärkeälle kansanosalle, kuten omaishoitajille saadaan tukea ja apua työssä jaksamiseen. Ei ole nimittäin mitenkään helppoa toimia kenenkään hoitajana ympärivuorokauden kaikkina viikon ja vuoden päivinä.  

 

Yrityksemme perustamisen aikoihin kahlasimme läpi laajasti eri kuntien tarjoamat palvelut ja niiden saatavuuden. Olimme yhteydessä lukuisiin laitetoimittajiin ja arvioimme heidän tuotteidensa soveltuvuutta kotona asuvan ikääntyneen tai pitkäaikaissairaan näkökulmasta. Verkostoiduimme erilaisten palvelutori tyyppisten toimijoiden kanssa, jotka ovat esitelleet laitevalikoimaansa asiakkaille ja asiakkaat ovat jopa saaneet laitteita testattavaksi. Keräsimme tietoa tuotteiden käyttäjiltä keskustelemalla heidän kanssaan messuilla sekä erilaisissa pienemmissä tapahtumissa.

 

Näin pääsimme selville, mitä on tarjolla, mihin hintaan ja toisaalta mikä on käyttäjien näkemys palvelun ja tuotteiden tarpeellisuudesta. Ja edelleen olemme sitä mieltä, että meidän palveluillamme on selkeä tarve tässä yhteiskunnassa.

 

Ikääntyneille eivät tänä päivänä enää sovellu ns. massaratkaisut. Jokainen koti on omanlaisensa. Jokaisella kotona asuvalla ja heidän omaisillaan tai tuttavillaan on jo olemassa olevia teknisiä laitteita. Jokainen ikääntynyt on erilainen teknologian käyttäjä ja joillakin teknologian käyttöön liittyy sairauden tuomia rajoituksia, jotka myös ovat hyvin yksilöllisiä. Ei siis voida tarjota avaimet käteen valmisratkaisuja suoraan hyllystä, jotka sopisivat jokaiselle kotona pärjäämisen tueksi, vaan ne on räätälöitävä yksilöllisiksi tilanteet ja tarpeet huomioiden. Tämän vuoksi Pärjäätkö Kotonas Oy on perustettu.

 

Tässä blogissamme avaamme yksityisyydensuojan huomioiden teille millaisia teknologia ratkaisuja tai muita kotona pärjäämisen ratkaisuja suunnittelemme, toteutamme ja myös kehitämme asiakkaidemme kotona pärjäämisen tukemiseksi.

 

Parhaiten pystyt seuraamaan meitä, tilaamalla uutiskirjeenä aina uusimman blogi – päivityksemme. Tilaa uusin blogimme alla olevalla kaavakkeella. Valitse toiminnoksi “tilaa uutiskirje”, syötä sähköpostiosoitteesi ja paina painiketta “tilaa”. Pystyt myös perumaan uutiskirjeen tilauksen samalla lomakkeella valitsemalla toiminnon “lopeta tilaus”.

 

 

Facebookgoogle_plusFacebookgoogle_plus