Joulu ja hyväntekeväisyys – kuuluvatko ne aina yhteen?

Joulu ja hyväntekeväisyys – kuuluvatko ne aina yhteen?

Elämme vuoden pimeintä aikaa, jota valaisee joulun läheistyminen, kynttilät, lähimmäiset sekä ajatus uuden vuoden vaihtumisesta ja pimeyden selän taittumisesta. Tyypillisesti ennen joulua aloitetaan kaikki hyväntekeväisyyskeräykset. Ihmiset haluavat tuottaa iloa, jotta oma ilo ja onni tuntuisi ehkä olevan jotekin sallitumpaa.

 

Niin tänä kuin edellisinäkin vuosina olemme kiinnittäneet huomion siihen, että varsinaisesti yksinäisiin, vähävaraisiin vanhuksiin kohdistuvaa hyväntekeväisyyttä on verrattain vähän julkisissa kampanjoissa. Tottakai on erittäin tärkeää huolehtia lapsista ja hedän hyvinvoinnistaan, eikä kodittomia eläimiäkään sovi jättää heitteille, mutta onko vanhus tämän päivän yhteiskunnassa arvokas ja arvostettu. Professori Sirkka-Liisa Kivelä tunnetaan vanhusten hoidon ja etenkin lääkehoidon kehittäjänä. Hän uskaltaa sanoa ääneen, että nykymaailmassa vanhusta ei arvosteta. Tämä pitää osittain paikkaansa, mutta me uskallamme olla kokemustemme perusteella osittain eri mieltä.

 

Syksyllä parhaaseen sienestysaikaan meihin otti yhteyttä Isontuvan jäätelön toimitusjohtaja Elina Simola. Elina oli omaa yritystä kehittäessään innostunut sienestämään ja sai siinä päiviä metsässä viettäessään idean, että voisi ilahduttaa vanhuksia myös sienillä. Hän tarjosi sieniä jaettavaksi meidän asiakkaille, jotka eivät enää itse päässeet metsään. Otimme tehtävän ilolla vastaan ja vielä suuremmalla ilolla ja riemulla ottivat meidän asiakkaamme näitä sieniä vastaan. Moni kertoi, että on vuosia kun on saanut itse tehdä sienikeittoa tai sienikastiketta tuoreista sienistä. Tästä tuli niin hyvä mieli, että osallistuimme itsekin talkoisiin ja keräsimme sieniä vielä lisää, jotta kaikki asiakkaat saivat varmasti tarpeeksi sieniä.

 

Tämän jälkeen jatkoimme arkea normaalisti, mutta asiakkaiden luona käydessämme nousi keskusteluun heidän haaveensa. Oli haavetta uudesta pöytäliinasta, uusista verhoista, uudesta rullaverhosto, uudesta lipastosta ja vaikka mistä. Lähdimme miettimään miten näitä haaveita voisi lähteä toteuttamaan. Osa asiakkaistamme on todella vähävaraisia, jolloin helpoin tie eli ostaminen ei tullut kyseeseen. Näin ollen ihmisten hyväsydämisyys oli avainasemassa. Kysyimme rohkeasti facebookin kirpputorilla sekä ystäväpiirissä, olisiko kellään tarpeettomana joitakin asiakkaidemme tarvitsemia tuotteita. Ja näin se on, toisen romu on toisen aarre! Tarpeettomiksi käyneet tavarat ja asiakkaidemme tarpeet kohtasivat melko hyvin. Lipasto edelleen odottaa löytämistään, mutta sekin on koko ajan “metsästyksessä.”  Me panostimme tähän kaikkeen koordinoimalla avuntarvetta ja noutamalla näitä kaikkia lahjoituksia ilman mitään erillisiä kustannuksia.

 

Hyvällä on taipumus kerryttää hyvää. Ja näin kävi tässäkin tapauksessa. Joulun lähestyessä meitä on lähestytty jälleen hyväntekeväisyyden asialla. Saimme joku aika sitten soiton, että olisiko meidän asiakkailla lemmikkejä, joiden hoidossa voisi olla avuksi. Ja onhan meillä. On kissoja ja koiria, jotka ovat omistajilleen henki ja elämä. Tämä lahjoittaja haluaa pysyä nimettömänä, mutta hän on kerännyt ystäviltään ja tuttaviltaan apua lemmikkien hyvinvointiin ja niinpä meillä on nyt joulun alla kunnia viedä asiakkaidemme kissoille suuret määrät ruokaa ja koirille aktiviteettia pitkien pyhien varalle. Tämä kaikki helpottaa vähävaraisen ikääntyneen arkea, sillä näin lemmikin rruokaan tarkoitetun rahan voi  laittaa säästöön tai panostaa omaan hyvinvointiinsa, kerrankin.

Tämän kokemuksen myötä voimme sanoa, että vielä on ihmisiä, jotka arvostavat vanhuksia. Vielä on ihmisiä, joille hyväntekeväisyys ei rajoitu jouluun ja näkyviin suuriin kampanjoihin. Vielä on ihmisiä, jotka omaavat suuren sydämen ja kyvyn asettua toisen asemaan. Haluamme kiittää kaikkia lahjottajia, kaikkia teitä hyväntekijöitä, joita ilman monet haaveet olisivat jääneet toteutumatta.

 

Kaikille asiakkaillemme, heidän läheisilleen sekä yhteistyötahoillemme tahdomme tämän tekstin myötä toivottaa oikein rauhaisaa joulun aikaa ja valoisaa vuotta 2018.

Facebookgoogle_plusFacebookgoogle_plus

Kiitos ei oo kirosana

 

Olet varmaan jo tänään ehtinyt ottamaan kännykkäsi monta kertaa käteesi. Vilkaissut montako peukutusta, sydäntä, tägäystä ja hästäkkiä olet kerännyt eri sosiaalisen median kanaville. Vastasit ehkä mese, whatsapp ja snapchat viesteihin. Osoitekirjaa vilkaistessasi huomasit, että sinulla on ehkä kymmeniä ellei satoja numeroita, joihin soittaa tai viestitellä. Tuumit, että ketähän nämä kaikki ovat. Yritit ehkä muistella milloin viimeksi oikeasti soitit puhelun ja kenelle. Yli puolet osoitekirjasi yhteystiedoista on sellaisia, että et ole soittanut niihin numeroihin välttämättä moneen vuoteen.

 

Olet ehkä puhelimesi orja. Vahtaat sitä jatkuvasti, ettei vain uusimmat sote-uutiset, ilmastokokouksen käänteet tai alkavan viikon sää mene ohi loputtoman tiedonjanosi. Alat jopa väsyä kaikkeen informaatiotulvaan ja yhteydenottoihin. Jätät ehkä vastaamatta kaikkiin tulleisiin puheluihin, koska et ole koko ajan puhelimesi vierellä, väsynyt kun olet. Et soita takaisin, sillä jos jollakin on asiaa soittaa tietenkin uudelleen odottaakseen aikaa, jolloin jaksat vastata puhelimeesi.

 

Tunnistitko itsesi? Teknologian suurkuluttaja. Älä kuitenkaan nolostu, sillä mahdollisesti juuri sinä käytit teknologiaa myös hyödyllisesti aikaisemmin. Mahdollisesti juuri sinä poikkesit verkkokaupassamme ostoksilla. Siitä nöyrääkin nöyrempi kiitos.

 

Nimittäin samaan aikaan toisaalla oli mies, joka todennäköisesti myös tuijotti kännykkäänsä. Hänellä oli ongelma vanhan kännykkänsä kanssa. Se nimittäin kuumeni niin, ettei sitä voinut käyttää. Ja silloin sinä riensit apuun. Ojensit auttavan kätesi ja nyt tällä miehellä on uusi seniorikännykkä.

 

Meidän aikanamme myös ikääntyneet ihmiset ovat uudenlaisten kulutustottumusten edessä. Ennen vanhaan, eivät lankapuhelimet juuri kuumenneet, niistä ei mennyt akku ja kerran kun sen hankki, se toimi vuodesta toiseen. Nykyisin uuden puhelimen osto tulee eteen toimintakyvyn ehkä muuttuessa tai puhelimen rikkoutuessa. Näihin kustannuksiin ikääntyneillä ei aina ole mahdollisuuksia, vaikka edullisimmillaan uudet seniorikännykät eivät montaa kymppiä maksa. Kun pitää valita ruuan, lääkkeiden, hoidon ja kännykän välillä, on tehtävä priorisointia.

 

Viime tiistaina luovutimme verkkokaupan asiakkaiden lahjoittaman seniorikännykän uudelle omistajalleen. Laitoimme puhelimen toimintakuntoon ja harjoittelimme yhdessä sen käyttöä. Asensimme laturin paikkaan, johon puhelin on helposti laitettavissa. Teimme testisoiton. Puhelinluettelon kahdeksan yhteystiedon joukosta valitsimme kotihoidon numeron. Itkuhan siinä tuli, oli niin onnellinen hetki päästä kertomaan, että nyt on uusi kännykkä joka toimii. Onnellisuus oli siinä hetkessä käsin kosketeltavissa.

 

Niin, että kiitos ei oo kirosana. Kiitos on onnen kyynel silmänurkassa, aurinkoinen hymy kasvoilla ja ääneen lausuttuja kiitollisuuden sanoja. Kiitos on yksinäisen ihmisen mahdollisuus olla yhteydessä ulkomaailmaan. Tai mikä parasta ulkomaailman mahdollisuuden olla yhteydessä yksinäiseen ihmiseen.

 

Löytyisikö sinun osoitekirjastasi yksinäinen ihminen, joka odottaa soittoasi?

 

[mc4wp_form id=”589″]

Facebookgoogle_plusFacebookgoogle_plus